sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Aivan sattumaako?

Olen viime päivinä yrittänyt kasata pientä tietopakettia sairaudestani, jotta kykenisin muodostamaan siitä jonkinlaisen kokonaiskuvan itselleni. Hoitajat varoittelevat etsimästä tietoa netistä, mutta ylimielisenä tietopalvelualan koulutuksen käyneenä ihmisenä minähän etsin ja osaan mielestäni tarpeeksi hyvin erottaa relevantin (lempisanani kouluajoilta) tiedon täysin humpuukista.

Hakusanalla Non-Hodgkinin lymfooma saan eteeni heti kasan linkkejä aiheeseen liittyen. Lymfooma.fi -sivustolla, jolla olen kyllä vieraillut aiemminkin, poimin seuraavat itseäni koskevat faktatiedot:

  • Non-Hodgikinin lymfooma on eli NHL on tavallisin imukudossyöpä
  • Noin 90 % NHL:ista on niin sanottuja B-soluymfoomia, loput T- ja NK-solulymfoomia. (Omalla kohdallani kyse on T-solulymfoomasta.)
  • Nopeakasvuiset eli aggressiiviset lymfoomat voidaan nykyisten hoitojen ansiosta parantaa usein kokonaan. Näiden sairauksien kohdalla mainitaan lymfoblastinen lymfooma.

Tähän asti kuulostaa lupaavalta. Sitten alkaakin joko-tai-osio:

  • Jokaisen syöpä on erilainen, ja jokaiselle räätälöidään oma hoitosuunnitelma.
  • Nykyaikaisilla hoidoilla voidaan parantaa 47-70 % potilaista, joilla aggressiivinen NHL. (Tämä luku vaihtelee kovasti lähteen mukaan.)
  • NHL:n hoito riippuu kasvaimen alatyypistä, kasvunopeudesta ja levinneisyydestä sekä potilaan kunnosta.
  • Hoitomenetelmien valintaan vaikuttavat myös: potilaan ikä ja yleiskunto, potilaan muut oireet, muut sairaudet ja potilaan toivomukset.
  • NHL:n tyypillisimpiin hoitomenetelmiin kuuluvat solunsalpaajahoito, sädehoito, biologiset hoidot(?) sekä kantasolujen siirrot. Mahdollisimman hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi yhdistetään usein eri hoitomenetelmiä.



Oikeastaan edellä ei tullut mitään uutta informaatiota, mutta asioiden jäsentely on aina helpottanut minua ymmärtämään asioita paremmin.

Mistä sairaus on sitten saanut alkunsa? Siinä kysymys, johon minä ja kaikki muutkin haluaisivat saada vastauksen, mutta lääkäreilläkään ei ole täydellistä sellaista antaa. Seuraavassa kuitenkin jotain infoa taudin synnystä ja mahdollisista aiheuttajista:

  • NHL:n syntyyn liittyy vaurio lymfosyytin eli imusolun DNA:ssa -> muutos saa imusolun muuttumaan pahanlaatuiseksi ja lisääntymään kontrolloimattomasti, minkä seurauksena imusolmukkeisiin syntyy kasvaimia.
  • NHL:n kehittymisen riskitekijöitä ovat mm. korkea ikä, synnynnäinen tai hankittu autoimmuunisairaus, HIV/AIDS, jne....


Synnynnäinen tai hankittu autoimmuunisairaus. Tämä särähti pahasti tajuntaani, sillä mainitsemani colitis ulceroca (CU) on nimenomaan autoimmuunisairaus. En ole mikään väittämään, että syöpäni johtuu juuri siitä, mutta ainakin omasta mielestäni nämä kaksi vaikuttavat yhdessä liian suurilta sattumilta ollakseen liittymättä mitenkään toisiinsa. Hoitava lääkärini on tietoinen molemmista sairauksistani. Aion kysellä häneltä asiasta tänään tarkemmin.

Minulla on myös oma näkemykseni siitä, mistä CU on aikanaan voinut saada alkunsa. Tai ainakin siitä, mihin oireet puolitoista vuotta sitten päättyivät: e-pillereiden lopettamiseen. Siitä päivästä huhtikuun lopussa 2012, kun päätin olla uusimatta pillerireseptiä, en ole kärsinyt vatsavaivoista. Siinäpä jälleen miettimisen aihetta.



4 kommenttia:

  1. Kysyin lääkäriltä sairauksieni välisestä yhteydestä: hänen mielipiteensä aiheesta oli, että suora syy-seuraus-suhde on epätodennäköinen, mutta asia on noteerattu ja käyttämäni lääkkeet merkitty jonkilaiseen rekisteriin, jonka tarkoitus on seurata, mitä muita sairauksia ja lääkityksiä syöpäpotilailla on.

    VastaaPoista
  2. Hei, Uskallatko mainita ääneen minkä merkkisiä e-pillereitä käytit? Aiheesta on keskusteltu viime aikoina paljon netissä (keuhkotulpat+pillerit). Itsellänikin ollut tavallista enemmän keuhkopöpöjä pillereiden aikana ja nyt puolen vuoden jälkeen lopettamisesta keuhkot näyttäisi olevan paranemaan päin. Tosin blogisi lukemisen jälkeen pohdin uudestaan lääkärillä käyntiä, koska tunnen vieläkin välillä epämääräistä hengähtymisentunnetta keuhkoissa. Paranemisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ja kiitos kommentista :) Käytössäni olivat Yasmine-pillerit ja ehdin käyttää niitä kuusi vuotta. Niihin myrkkyihin en kyllä koske enää ikinä! Mene ihmeessä lääkäriin jos yhtään siltä tuntuu!

      Poista
  3. Itse söin jazz-pillereita pari vuotta. Pikku hiljaa aloin tuntea huimausta ja tuntui kuin olisin laivassa koko ajan. Aloin laihtua koska ruoka ei maistunut tuon pyörityksen takia. Maailma pyöri kuin olisin parin promillen humalassa. Ravasin erilaisissa tutkimuksissa ja lopuksi todettiin että minulla on hyvänlaatuinen asentohuimaus eli korvani tasapaino elin oli turvonnut tukkoon. Tukos saatiin pois mutta se uusiutui koko ajan. Lopetin e-pillereiden syönnin ja kas oireet helpottivat. Edelleen tämä tauti vaivaa minua niin että en voi kauaa olla autossa enkä voi juoda alkoholia tai kofeiinia. Nämä saavat edelleen maailmani pyörimään.
    En keksi muuta syytä mikä olisi sairauteni aiheuttanut ja kun oireet alkoivat pikku hiljaa kun aloin e-pillereitä syödä.

    En voi kenellekkään suositellä e-pillereitä :/
    Nyt pikkusiskoni aloitti samaiset e-pillerit ja hänellä on alkanut tulla samoja alkuoireita mitä minulla oli. Olen yrittänyt siskolle sanoa että lopettaa niiden syönnin tai kokeilee muuta merkkiä mutta neuvolassa häntä oli kehoitettu jatkamaan kyseisiä e-pillereitä oireista huolimatta. Toivon todella että siskoni oireet pysyvät vähäisinä eikä hänelle tule samaa sairautta :/

    Itselläni tämän takia nuoruus jäi lyhyeksi sillä muut kaverit ryyppäsivät ja rellestivät ja minä en tähän pystynyt. Ei huvita yksin selvinpäin katsoa humalaisia :/ tämän takia vietän yleen yksin kotona viikonloput ja ainoastaan arkisin kavereilla on minulle aikaa...

    VastaaPoista