tiistai 16. syyskuuta 2014

Turussa taas

Sunnuntai ja maanantai menivät suunnitelmien mukaan: vietin sunnutaipäivän kotosalla antibioottien annon välillä (klo 8, 16 ja 24) ja maanantaina pääsin lopulta kotiin. Crp oli 8 ja yskä laantumaan päin. Ainoastaan nenä vuoti vielä kovasti.

Yritin vielä eilen kotiin päästyäni katsella vapaita junahyttejä Turun matkaa varten, mutta eihän niitä enää ollut. Siispä tilasin taksin kello yhdeksitoista illalla. Illan tullen jo väsymyksen alkaessa painaa olin varma, että tämä matka olisi minulle taas liikaa. Makaisin taas viimeistään loppuviikosta Oyssin päivystyksessä ellen jo joutuisi jäämään Turkuun. Niinpä otin mukaani ainakin läppärin, muut viihdykkeet saivat jäädä.

Taksimatka sinänsä sujui hyvin ja sain jopa jonkin verran nukutuksi. Mutta perille saavuttuani oloni ei ollut hyvä ja räkäisyyteni vuoksi minut jouduttiin Tyksissä eristämään pieneen tilaan, josta onneksi löytyi sänky. Siinä vaiheessa lämpöä oli 37,2, mutta tunsin sen olevan nousussa. Saimme melko kauan odotella lääkäreitä, jotka hyvien labratulosten perusteella olisivat lähettäneet minut takaisin kotiin. Vaan kuinka ollakaan, kuume oli siinä vaiheessa ehtinyt kivuta 38 asteeseen. Niinpä minä jäin Tyksiin, ja Mika joutui lähtemään yksin kotimatkalle.

En nyt oikein tiedä mitä pitäisi ajatella. Toisaalta sairaalaan jääminen tuntui hyvältä, mikä ei minusta ole terveyden merkki. Mieluummin jäin tänne kuin olisin tosiaan huomenna taas päivystyksessä ties jo kuinka huonossa kunnossa. Ja mieluummin lepään ja nukun täällä kuin kotona, jossa mieleni tekisi kuitenkin touhuta ja olla aktiivisempi koirien kanssa. Mutta pahaltahan se tuntuu, että tämä "kotiutuminen" meni näin vaikeaksi. Eniten pelkään sitä, että tästä tulee jatkuva kierre. En tiedä miten oikein jaksan viikottaista matkustamista edestakaisin jos lopputulos on aina tämä.

Väsyttää, nenä on jatkuvasti tukossa ja nieluun valuva paksu lima pistää välillä oksentamaan. Näillä mennään taas.

14 kommenttia:

  1. En ymmärrä miksi seilaat Oulu Turku väliä.Missä asut?Paranemisia-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oulussahan minä. Koska kantasolusiirto tehtiin Turussa, täytyy kontrollienkin olla siellä.

      Poista
  2. Tsemppiä ja paranemista! :)

    Itse ottaisin kyllä vastaavassa herkässä tilanteessa kyllä niin varman päälle kuin mahdollista ja jos saisin pysyisin siellä Turun sairaalassa niin kauan kuin veriarvot olisivat jo melkoisen hyvät ja niin kauan kuin siellä saa olla...vaikkapa ihan viikkoja, kuukauden tai enemmänkin. onhan toki isoista asioista kyse ja on niin tärkeää, ettei mikään paha pöpöpääse iskemään ja pesitymään, kun vastustuskyky on vielä alhaalla.

    Miksi pitää kiirettä pois. Tärkeintähän on parantua. Kyllä sitä sitten ehtii, kun on taas kunnossa.

    Jaksamista ja kärsivällisyyttä sinulle ja halaus täältä ruudun takaa! Olet rukouksissani! <3

    T: Minttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Veriarvonihan ovat tällä hetkellä todella hyvät. Jos lääkärit eivät näe syytä pitää minua sairaalassa, tuskin saan täällä vapaasta tahdostanikaan olla. Mutta samaa mieltä olen, että ainakin tämän yskän/nuhan on loputtava ennen kuin suostun taas kotimatkalle.

      Poista
  3. Oliskos siellä sairaalan puolesta kodinomaisempia tiloja joissa Mattikin voisi olla jos se muuten kävisi päinsä? Meinaan jos toi reissaaminen käy kovasti kunnon päälle ja jos joudut kerran viikossa tuohon rumbaan ni eihän sitä jaksaisi kukaan. Tahi löytyisikös vaikka kuukaudeksi, pariksi kalustettu asunto, kysy sairaalan sosiaalipuolelta neuvoja. Jospa tuo flunssa helpottaisi jo huomiseksi, pidetään peukkuja. Olet jaksanut niin hyvin, jaksa vielä nää alkuhankaluudet samalla voimalla. Pitelen sua mielessäni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo vaihtoehdot käytiin läpi jo ennen siirtoon lähtöä ja sosiaalihoitajankin kanssa juttelin. Meidän taloustilanteessamme olisi aivan mahdotonta pitää toista asuntoa täällä Turussa, kun emme Oulun asunnostamme halua luopua emmekä sieltä muuttaa :/

      Poista
  4. Tautisen seuralainen16. syyskuuta 2014 klo 10.46

    Voimia aivan hirvittävästi! Menipä kyllä nyt hankalaksi, mutta paistaa se päivä risukasaankin vielä! =)

    VastaaPoista
  5. Kovasti tsemppiä ja pikaista toipumista infektiosta!

    Minna

    VastaaPoista
  6. tsemppiä Henna, olet ajatuksissani ja rukouksissani, tsemppiä myös äidilles ja sisaruksille. terv Ämmästä

    VastaaPoista
  7. Voimia! Varmasti tämä on alkuhankaluutta, mutta kun tämän yli pääset, niin jo on toinen meininki <3 Mun mielestä on hyvä, että olet nyt siellä, missä sinua varmasti hoidetaan hyvin. Heillä suuri kokemus tilanteisiin, mitä siirron jälkeen voi tulla.

    Kaikki kääntyy hyväksi!

    -pirkko-

    VastaaPoista
  8. Voi ei, onpa ikävää, kun olet flunssassa ja kuumeessa! :( Koitahan nyt levähdellä ja ottaa rauhallisesti. Kovasti voimia sinne! <3 t. Tiia

    VastaaPoista
  9. Jos tulevaisuudessa suunnilleen tiedät että milloin on Turkusiin meno niin varaa jo etukäteen
    paikkalippu sen voi sitten perua jos matkasta ei sillon tulekkaan mitään. Onko siellä ns. potilashotellia
    jossa voisit Mikan kanssa olla hoitojen ajan, tai toisaalta Mikan täytyy tietysti olla kotona ja hoitaa koiria.
    Se on tämä alkusoitto tämmöstä jo noin vuoden päästä tahti on jo ihan toista. Aika kuluu tosi nopeasti vaikkei sitä ihan hevin usko. Tsemppiä ja paranemisiin. T: Päivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin ajattelin juuri tehdä! Tyksissä olisi muutama huone omaisille, joihin pääsyä voi aina kysyä, mutta niitä ei voi mitenkään varata etukäteen. Ja tosiaan: kotona odottaa koirat. Muutenkaan en koe, että Mikan tai kenenkään muunkaan läheisen läsnäolo jouduttaisi toipumistani, vaikka ikävä tietysti onkin. Onneksi on olemassa monenlaiset yhteydenpitovälineet <3

      Poista