keskiviikko 27. elokuuta 2014

Päivä 13

Kuume ja väsymys. Siinäpä tämän päivän sanat. Lämpö on tänään sahaillut 37,5 - 37,9 asteessa. Varsin maltillista lämpöilyä edelleen siis, mutta tarpeeksi tekemään olosta vötkyn. 

Väsymystä on lisännyt myös se, että jouduin tänään ensimmäistä kertaa ottamaan suukipuun oxynormin. Periaatteessa olisin voinut vielä kestää kipua ja arastelin vähän kipulääkkeen pyytämistä, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että miksi kärsiä yhtään enempää kuin on pakko ja helpottihan se huomattavasti syömistä.

Koska nieleminen edelleen on välillä hankalaa, sovin hoitajien kanssa, että minulle tuodaan tästä lähtien joka ruualla ehdolle myös velliä tai puuroa. Tämänhän totesin toimivaksi ratkaisuksi jo Oyssissa, kun ruuat eivät tahtoneet aina maistua. Näin varmistan, että ainakin jotain tulisi päivän aikana syötyä! Olen täydennykseksi juonut myös muutaman Nutridrinkin - olen kai vähän outo, kun jopa pidän niiden mausta!

Tänään huomasin ensimmäistä kertaa, että hiukseni alkavat taas irrota. Oikein kunnon tuppoina. Yritin suihkussa saada hangatuksi kaiken pois kerralla, mutta ne ovat kesän aikana ehtineet sen verran kasvaa ja tuuheutua, että iso osa jäi vielä päähän sahottamaan. Toisaalta harmittaa, sillä olin oppinut pitämään "poikatukastani", mutta toisaalta tuntuu mukavalta tietää, että joudun katselemaan tätä viimeistä kertaa. Jännityksellä odotan, millainen kuontalo sieltä lähtee kasvamaan, kun on sen aika! Lääkärit povaavat tummia kiharoita!

Päivän positiivisuuspilkahdus: ei lainkaan pahoinvointia ja vatsakin tuntuu olevan ok!

Veriarvot: hemoglobiini 114, trombosyytit 39, leukosyytit 0,1, neutrofiilit 0,08, crp 26. Crp taas jostain syytä oikkuilee, mutta ei onneksi kovin pahasti. Myös kalium oli aavistuksen matala, joten sain tablettina kaliumlisää.

9 kommenttia:

  1. Ei ihme, että oireilet, sillä saihan aika mällin aineita ja sädetystä ennen siirtoa. Tokeneminen alkaa, kun solut alkavat istua ja toimia. Toisilla saattaa mennä pidempäänkin, esim 14. -16. pv. Kuume lienee myös oireena solujen "taistelusta", kun se on matalana, niin sen kestääkin. Perheessämme (samanikäinen tapaus) hiuksista tuli tummemmat, paksut ja kauniit sormikiharat. Hyljintälääke kiihdyttää karvoituksen kasvua, mutta ennen ditä harvenevat myös ripset ja kulmakarvat (joillakin näin). Nopeasti (n 3-4 kk) kasvoivat tummat ripset ja kulmat - näytti kuin olisi värjäyksessä käynyt. Jännää. Värikin sitten tasoittui ja kiva poikatukka kiharana oli puolen vuoden päästä. Kävin vähän oli komplikaatioita eikä toistaiseksi huolia. Kun pääset kotiin ja puoli vuotta on kulunut, alkaa aika taas kulumaan siivillä. Nyt tuntuu varmaan pitkältä odottaa, että tilasi normalisoituu ja pääset toipumaan omassa rauhassa. Kovin vähän netissä on positiivisia kokemuksia, mutta tässäpä yksi sellainen. T. Yksi huolehtiva mamma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle! Olen huomannut saman, että netissä mielellään kirjoittelevat ne, joilla kaikki on mennyt huonosti. Oli mukava lukea, että perheenjäsenelläsi menee hyvin :)

      Poista
  2. <3 kyllä se siitä <3 oot hirmu hyvin pärjännyt, nukkuos hyvin.

    VastaaPoista
  3. Hirveän hankala aloittaa kommenttia, vaikka tarinaasi olenkin alusta asti seurannut. Haluan vain sanoa, että olet ihana. Jaksat päivittää tänne uusimmat uutisesti, vaikka kukaan ei sitä sinulta vaadi. Tottakai siinä on myös se, että saat itse pidettyä itsesi ajan tasalla. Hirveän hankala keksiä jotain viisasta sanottavaa.. Kiitos joka tapauksessa. Hurjasti voimia ja sitkeyttä tulevaan! Usko, että kun sairaalajakso päättyy, lähtee toipuminen varmasti harppauksina eteenpäin. Ja ihana, miten suhtaudut tukkaasi! Tiedän että osa häpeilee tukan lähtemistä, muttei mielestäni ole mitään syytä. Olette kauniita ja rohkeita naisia, oli se tukka päässä tai ei. Ja onhan se jännä sitten seurata millaisen kuontalon itselleen saa jälleen.
    Halaus ♥
    ps; jos nutridrinkit alkaa maistumaan puulta, niin pyydä sekaan jäitä! Meidän osastolla potilaat kehuvat kovin niiden makua, kun ne ovat hieman jäisiä. Suklaanmakuinen tuntuu kuulemma baileyspaukulta kun jäät kilisevät lasissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista :) Tämä blogin kirjoittaminen on minulle henkireikä täällä sairaalassa ollessa ja joka ikinen kommentti piristää, vaikka kaikkiin ei tule suoraan vastailtua. Heh, muistan joskus oyssissa saaneeni tuollaisen "drinksun" jäiden kera :) Täällä pyysin kerran jäitä veteen, mutta heillä ei kuulemma ole.. ratkaisin asian pyytämällä kaksi vesikannua, joista toista pidän aina jääkaapissa!

      Poista
  4. Voimahalit huomiseen ja tuleviin päiviin ja viikkoihin.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kun jaksat kirjoittaa! Kiva kuulla, miten sun vointi kohenee, että ne mahavaivat on ainakin nyt voitettu! Kohta tulee viikko, eiks joo, uuden elämän saamisesta, eli sitten vielä ehkä toinen, jolloin vaikutus alkaa jo näkyä. Tsemppiä jälleen hirveesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, huomenna tulee viikko siirrosta! Jos toinenkin menee yhtä nopeasti, niin kohta jo kotiin lähtö häämöttää! :)

      Poista