tiistai 26. elokuuta 2014

Päivä 12

Tämänaamuiset tunnelmat olivat taas täyskäännös eiliseen verrattuna. Kuumetta oli 37,8 ja paha olo vaivasi niin, että aamukahvit lensivät kaaressa samaa reittiä takaisin. Olen kyllä jo muutaman päivän ajan huomannut, ettei kahvia tee mieli, joten taidanpa tästä lähtien jättää väliin kokonaan.

Pyysin siis heti aamusta taas "hyväolotipan", että sain oloni kohenemaan. Vähän ärsyttää olla sitä vailla joka päivä, mutta kun muukaan ei auta. Lounaaseen mennessä paha olo oli poissa ja lämpökin painui itsekseen alle 37 asteen. Parasetamolin mussuttaminen kuumeen laskemiseen olisi turhaa erään limakalvoja suojaavan tiputuksen ansiosta, sillä se heikentää lääkkeen vaikutusta. Vaikka kuume käyttäytyi noin maltillisesti, otettiin silti jälleen uudet veriviljelyt ja yksi antibiootti vaihdettiin toiseen. Lääkäri keksi lopulta ratkaisun myös edelleen jatkuneisiin vatsavaivoihin: yksi ainoa tabletti eikä vaivoja ole sen jälkeen tälle päivää ollut. Hitto, kun olen niin onneton muistamaan lääkkeiden nimiä, mutta ehkä se ei ole nyt olennaista niin kauan, kun minun ei tarvitse itse huolehtia niistä.

Suu on tänään ollut vähän eilistä arempi ja aamulla tuntui nielukin kipeältä. Kipu helpotti, kun sain juotua kunnolla, mutta edelleen nieleminen tuntuu välillä hankalalta lähinnä siksi, että ruoka tuntuu jäävän pyörimään kurkkuun eikä menevän kunnolla alas asti. Lääkäri lohdutteli, että näiden vaivojen suhteen tämä viikko on pahin ja ensi viikolla pitäisi alkaa jo helpottaa. Toivotaan tosiaan näin ja että ensi viikolla oltaisi jo reilusti voiton puolella!

Veriarvoja: hemoglobiini 112, trombosyytit 14, leukosyytit 0,3, neutrofiilit 0,28 ja crp 13. Solut ovat nyt siis jälleen laskussa ja hyvä niin. Lääkärin kanssa kaikkea muuta hölistessä edelleen jäi selvittämättä varsinainen syy siihen, miksi solut eivät vielä ole painuneet nolliin asti, mutta toisaalta tällä hetkellä tärkeämmältä ja huojentavammalta tuntui tieto siitä, ettei tämä kuitenkaan mitenkään vaikuta uusien solujen toimintaan. Uudet solut siis lähtevät aikanaan nousuun riippumatta näistä tämänhetkisistä arvoista. Tänään minulle tiputettiin trombosyyttejä - ensimmäistä kertaa uuden veriryhmäni mukaisia. Sekin on tässä illan päälle jo huomattavasti virkistänyt oloani. :)


8 kommenttia:

  1. Tautisen seuralainen26. elokuuta 2014 klo 9.56

    Terveiset täältä kotikonnuiltasi! Joka päivä pitää käydä lukaisemassa blogiasi, aivan mahtava kun jaksat kirjoittaa olostasi huolimatta. En voi olla hämmästelemättä, miten tyynesti ja tasapainoisesti jaksat suhtautua hoitoon ja kaikkeen sen tuomaan epämukavuuteen... Olet sitkeä taistelija! Kaikkea hyvää jokaiseen päivääsi ja tsemppiä niihin huonoimpiin hetkiinkin. <3

    VastaaPoista
  2. On niin ihana lukea, että kaiken kaikkiaan voit suhteellisen hyvin. Toivottavasti suu ei tosiaankaan mene kauheen huonoon kuntoon ja että huonovointisuus pysyy aisoissa. Onneksi on noita lääkkeitä helpottamaan tilannetta.

    Voi hyvin ja kiitos päivityksistäsi!

    Terkuin pirkko

    VastaaPoista
  3. Vuoden olen blogiasi lukenut ja ei voi kun hämmästellä sinun suhtautumista asiaan! Olet niin positiivinen ja sisukas. Tästä postauksesta tuli niin hyvä mieli puolestasi! Tsemppiä ja voimia todella paljon! ♥

    VastaaPoista
  4. Kyl maar se sit viäl iloks muuttuu! :)
    Marsa

    VastaaPoista
  5. Voi, toivottavasti et joudu kärsimään kovasti suukivuista. Minulla oli suu pitkään kipeä auto-siirrossa. Vain Oxynorm auttoi ja siitä tuli pahasti oxu. Suukipu esti syömisen ja hampaiden pesun.

    VastaaPoista