sunnuntai 24. elokuuta 2014

Päivä 10

Tänään on ollut koko päivän enemmän tai vähemmän kehno olo. Tai oikeastaan aamu sujui ihan hyvin ja söin aamupalankin ihan hyvällä ruokahalulla, mutta sen jälkeen olo alkoi tuntua jotenkin etovalta. Lounas ei olisi millään tahtonut maistua eikä oikein päivällinenkään. Syömiseni on ollut kuin hidastetusta filmistä: pieniä suupaloja kerrallaan, hyvin hidasta pureskelua ja varovaista nieleskelyä. Olen saanut päivän aikana parikin pahoinvointilääkettä, mutta niillä ei ole ollut juuri muuta kuin unettava vaikutus. Vasta nyt illalla saamani kortisonia sisältävä tiputus vei pahaa oloa mennessään sen verran, että saatoin syödä iltapalan ihan hyvillä mielin ja siskon tänään tuomat suolakeksit maistuvat nyt hyviltä. Onneksi oloni ei vaikuttanut siskoni käyntiin vaan jaksoin ja tuntui piristävältä seurustella tutun ihmisen kanssa. <3

Lämpö on sinnitellyt 37,3 asteessa ja vatsa toimii edelleen usein, mutta ei niin rajusti kuin eilen. Päivystävä lääkäri kävi minua taas vilkaisemassa ja totesi, että jos kuume nyt nousee yli 38, otetaan jo uudet veriviljelyt ja vaihdetaan yhtä antibioottia. Toivotaan, ettei kuume nyt tästä enää ihan heti nousisi! Toisaalta minulla on aina liittynyt matalasoluvaiheeseen kuumeilua, joten siinä mielessä tässä ei ole mitään uutta eikä ihmeellistä.

Jäi eilen mainitsematta, että sain yllättäen tiputuksena vielä metotrexaattia eli sytostaattia, jota olen saanut aiemminkin. Ihmettelin tätä vähän, sillä kuvittelin, etten solusiirron jälkeen enää saisi sytoja. Lääkäri selitti, että sitä annetaan nyt hyljinnän estämiseen, tuhoamaan huonoja soluja. Ja tänään kuulin, että tulisin saamaan sitä vielä peräti neljä kertaa. Hoitaja arveli, että huonovointisuuteni voisi johtua juurikin tuosta metotrexaatista, mikä kyllä ajankohdaltaan sopisi kuvaan, mutta en kyllä muista koskaan Oulussa voineeni huonosti sen takia. Mene ja tiedä!

Eivätkä yllätykset tähän lopu. Päivän veriarvot näyttävät nimittäin tältä: hemoglobiini 114, trombosyytit 41, leukosyytit 0,3 ja neutrofiilit 0,3. Neutrofiilit olisivat siis tulleet muka eilisestä ylöspäin, mutta tämä ei kuulemma ole vielä "todellista" solujen nousua vaan ne laskevat siitä vielä aivan nolliin. Olin jotenkin olettanut, että tämä tapahtuisi nopeammin eivätkä lukemat jäisi junnaamaan.

10 kommenttia:

  1. Minäkin täältä näkymättömistä taustajoukoista lähetän toivorikkaat terveiseni Turkuun! Kohta vuoden päivän kuulumisiasi olen säännöllisesti lukenut. Nyt taas päivittäin seuraan mielenkiintoista kirjoitteluasi ja ihmettelen sisuasi. Olet todella sisukas, tasapainoinen taistelija! Terveyttä tulevaisuuteen!

    VastaaPoista
  2. Selviät tästä kaikesta voittajana, näin uskon vahvasti. Kiitos näistä kaikista kirjoituksista.
    Hyvää yötä ja terveempää huomista.
    T.vain yksi lukijoistasi.

    VastaaPoista
  3. Uutta viikkoa kohti uusin askelin!
    Siskosi käynti varmasti piristi mieltä. Luulin kuitenkin että et saisi tavata vielä ketään eristyksen takia?
    Ajatuksissa mukana Marsa

    VastaaPoista
  4. Minäkin olen miltei vuoden lukenut kuulumisiasi ja hiljaisesti myötäelänyt eri käänteissä. Nyt kuitenkin haluan sinun tietävän, että täälläkin yksi lukija toivoo koko sydämestään sinulle voimaa ja rohkeutta jatkaa tervehtymistaistelua edelleen. Olet ajatuksissani.

    VastaaPoista
  5. Pahoinvoinnista huolimatta yritä syödä, voit kokeilla
    kylmiä keittoja tai kuumat "kuppikeitot" ovat myös hyviä
    ja helppoja syödä. Jos syöt hedelmiä niin pese ensin saippuavedellä
    ennenkuin kuorit, karkkipussitkin on hyvä ensin pestä ja vasta sitten avata.
    Vichyvesi on hyvää juomaa kuplat helpottavat oloa.
    Kun käyt wc:ssä niin käytä lateksihanskoja sillä tavoin
    vähennät ripulin haittavaikutuksia käsidesi ei estä niin
    tehokkaasti kuin kuvitellaan.
    Kiva että sinun siskosi tuli sinua tapaamaan.
    Kyllä sitä lähiomainen voi käydä kun muistaa käyttää
    suojavaatteita ja varsinkin suusuoja on tärkeä. T: Päivi Ps: jos kyllästyt ohjeisiin niin sano vain reilusti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En toki kyllästy! Olen saanut sinulta ja muiltakin hyviä ohjeita ja ne ovat edelleen tervetulleita aina, kun jotain mieleen juolahtaa! :)

      Poista
  6. Ihan ihmeellistä, kuinka aina vaikeuksia kohdatessasi löydät uutta, eteenpäin vievää energiaa. Olet pärjännyt upeasti sisullasi ja urheudellasi päivästä toiseen. Ja pärjäät varmasti jatkossakin. Jotenkin koen myös, että olet oivaltanut, että kaikella on aikansa ja paikkansa ja että kun antautuu elämän kannettavaksi , se myös kantaa. On asioita, joita ei voi valita ja joihin ei voi valmistautua - ne on elettävä. Mutta muistetaan: valoa on!

    Lämpöisin ajatuksin,
    Elina

    VastaaPoista
  7. Minä myös kiitän, että olet jaksanut kirjoitella. Mielenkiinnolla luen. Sellainen pieni yksityiskohtaan liittyvä kysymys, et jos läheiset saa vierailla suusuojan ym. suojavarustuksen kanssa, niin onko hoitajilla myös suusuoja? Entä suojamyssy? Eli näetkö ihmisistä vain silmät? Vai enemmänkin kasvoja?

    Hyvää vointia toivottaen,

    Maija

    VastaaPoista
  8. Täältä kotikaupungistasi lähettelen jälleen Turun päähän tsemppitoivotuksia. Olet kyllä urhea, jalat maassa taisteleva nuori nainen. Hattua nostan ja pifän peukkuja, että kuume ei ole noussut!

    Terveisin Pirkko

    VastaaPoista