lauantai 26. huhtikuuta 2014

PET-CT

Pääsiäispyhät kuluivat siis kodin ja osaston väliä ravatessa: Yöt vietin osastolla, jotta saisin puolilta öin ja aamulla kahdeksalta suoneen annettavat antibiootit samalla reissulla. Aamutoimien jälkeen kotiin, neljältä iltapäivällä antibiootin haku, vielä illaksi kotiin ja yöksi jälleen osastolle. Onneksi asumme sen verran lähellä sairaalaa, että tuota jaksoi muutaman päivän. Ja oli se kyllä sen arvoista. Ainakin aika kului tuplasti nopeammin kuin osastolla maatessa. Tiistaina pääsin lopulta kotiin edelleen yskäisenä ja nuhaisena, mutta kuumeettomana.

Keskiviikkona oli vuorossa PET-CT. Itse kuvaus meni hyvin, jälleen lähinnä nukkuessa. Tulokset kuulisin vasta perjantaina, joten yritin olla ajattelematta koko asiaa. En halunnut toivoa liikoja enkä toisaalta vaivata päätäni mahdollisilla huonoilla uutisilla. Vitsillä taisin kerran heittää Mikalle, että "katsotaanhan vain niin maanantaiksi käskevät takaisin osastolle".

Ja kuinka ollakaan, niinhän siinä kävi. Hoitoni jatkuu maanantaina vanhan hoitosuunnitelman mukaisesti. Keuhkojeni välikarsinassa oleva suuri tuumori oli pienentynyt vain 2,5cm kanttiinsa eli on nyt 6 x 7 x 7cm ja oli seinämiltään edelleen aktiivinen. Vasta 6.5. pidetään varsinainen lymfoomakokous, jossa kuvia vielä katsotaan ja tehdään jatkosuunnitelmia. Uutiset kuullessani menin aivan lukkoon. Pidättelin itkua koko puhelun ajan enkä pystynyt kysymään mitään. 

Järjellä ajateltuna uutiset olivat hyviä: tuumori on pienentynyt eikä ole lähtenyt leviämään. Minua pystytään yhä hoitamaan kunhan vain päätetään miten. Tältä kantilta ajateltuna tilanne voisi olla paljon huonompi.

Mutta on silti monta asiaa, joita en käsitä enkä jaksa ajatella järjellä. Miksi nyt jatketaan samoilla hoidoilla, jos niistä ei kerran ole tuon enempää hyötyä? Annetaanko minulle vielä vinkristiiniä, vaikka sormeni ja jalkani ovat edelleen sen vaikutuksesta turrat? Kuinka paljon edistystä olisi pitänyt tapahtua, jotta hoitoa oltaisiin voitu jatkaa sädehoidolla kuten puhe oli? Ja miksi sitä edistystä ei tunnu tapahtuvan niin nopeasti kuin pitäisi?

Tiesinhän minä, että näinkin voisi käydä. En täysin luottanut siihen, etten enää joutuisi palaamaan osastolle. Silti ehdin taas höynäyttää itseäni pienillä asioilla: Minun piti nauttia keväästä ja kesästä kotona. Olla paljon ulkona. Alkaa vähitellen kehitellä fyysistä kuntoani entiselleen. Seurata innolla kasvavia hiuksiani, jotka ovat ehtineet jo noin puolen sentin pituuteen. Kohta nekin taas putoavat.

Tuntuu siltä kuin koko homma alkaisi aivan alusta. Sen sijaan, että tämä matka olisi pian jo ohi taitaakin edessä olla vielä pitkä taival..

19 kommenttia:

  1. Lämmin ajatus sinulle! Varmasti saat vastauksia kysymyksiisi, kun seuraavan kerran tapaat lääkärin. Kohti parempaa on olet kulkenut, vaikka tie tuntuukin nyt liian pitkältä.
    Marsa

    VastaaPoista
  2. Miäkin odotin ja toivoin sinulle parempia uutisia.

    VastaaPoista
  3. Ota rauhallisesti kohti huomista, äkkiä ei tapahdu mitään (meikä nopeakäänteisenä ihmisenä) olisi halunnut kaiken tapahtuvan nyt ja heti, sairastumisestani on kulunut 3 vuotta ja olen saanut olla kotisängyssä jo 1,8 v, voin hyvin ja katse positiivisena tulevaisuuteen, sitä tsempitän sinullekkin♡

    VastaaPoista
  4. Voimia! Yritä pitää positiivisuus mielessä, kaikki kyllä hoituu!

    VastaaPoista
  5. Huumori,positiivisuus,kaverit,poikaystävä ja muut tukijoukot auttavat jaksamaan rankat ja pitkät hoitojaksot.Näiden avulla jaksat taistella syöpää vastaan ja selättää sen lopulta.Ollaan hengessä mukana täysillä.Pojallani on sama taistelu syöpää vastaan ja hänelläkin on vahvuus voimavarana.Olet ollut sitkeä sissi.Jatka samaan malliin.Voimia ja jaksamista sinulle💗t.Päivi

    VastaaPoista
  6. Toivottavasti saat voimia ja lisää vahvuutta (jota sinulla on kerrassaan ihailtava määrä) sulaneesta lumesta, valostuvista päivistä, lämpenevistä ilmoista, puiden silmuista ja hitaasti paikka paikoin alkavasta ja alkaneesta luonnon vihertymisestä. Ei kannata miettiä tulevia hoitojaksoja tai päiviä, koittaa jaksaa pitää mieli lyhemmissä elämän taipaleissa, päivän tai viikon mittaisissa.

    Olet urhea ja vahva nainen, olemme hengessä mukana.

    Tsemppiä..!!

    VastaaPoista
  7. Voimia ja taistelutahtoa, kesällä asiat voivat olla jo toisin.
    Tämänlaatuinen tauti vaatii kärsivällisyyttä ja uhmaa kohtaloa vastaan.
    T: Toinen Päivi

    VastaaPoista
  8. Paljon voimia ja tsemppiä sinulle! Otetaan askel kerrallaan ja päivä kerrallaan eteenpäin, vaikka välillä hitaastikin. Sina jaksat, sinussa sisua ja uskoa tulevaan!

    VastaaPoista
  9. Voi Henna <3 Koeta nyt ottaa rennosti ja murehtimatta, päivä kerrallaan. Koirilta hirmuisesti pusuja ja muista raaputtaa niitä minunkin puolesta.

    VastaaPoista
  10. Höh, olisin myös kovasti toivonut parempia uutisia sinulle.. Toivottavasti kasvain saadaan kuitenkin kokonaan häädettyä, ja pääset paranemaan! Memmuli

    VastaaPoista
  11. Voimia ja taistelutahtoa tuleviin koitoksiin!!! <3 Uskon että kaikki kääntyy vielä parhain päin ja pääset nauttimaan terveestä elämästä, kaikki ajallaan.. Ei elämä voi ikuisesti olla pelkkää alamäkeä. Itsellä myös todettiin viime vuonna lymfooma (harvinainen t-solu), nyt sytot ohi ja sädehoito menossa. Kantasolusiirtoon en suostunut. Tulevaisuus näyttää. T. Jansku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saanko kysyä, että kauan sinulla siis kesti sytostaattihoidot? Alkoi kiinnostaa, kun minullakin on kyseessä juuri tämä t-solulymfooma :) Koskaanhan nämä sairaudet eivät tietenkään ole keskenään täysin verrannollisia!

      Poista
    2. Mulla alkoi sytot joulukuussa 13 ja ne loppuivat maaliskuussa 14, mutta tuossa välissä oli pieni tauko koska annoin kuitenki kerätä omat kantasoluni talteen, joten sain 4 ylimääräistä tiputusta, yhteensä siis 10 sytotiputusta! Mulla todettiin anaplastinen t-solu, paikallinen, 9x6cm kasvain keuhkojen välikarsinassa. Nyt vielä 2 viikkoa sädetystä jäljellä. T. Jansku P.S oletko jo saanut tietoa miten sun tilanteessa edetään? Tsemppiä <3

      Poista
  12. Voi ei, en voi sinua sanoilla lohduttaa vaan toivon, että paranet ja toivotan voimia ja tsemppiä sinulle hoitoihin. Meidän suvussa tuo s:llä alkava sana on kirosana, kun se on monella jo ollut riesana. Vaikea sanoa muuta kuin yritä jaksaa ja tsemppiä! Päivä kerrallaan toivoa menettämättä.

    VastaaPoista
  13. No johan on prkl ettei ole hävinnyt kokonaan jo! Mutta eipä mitään muuta kuin hoitoa vaan. Nitistät taudin varmasti. Tunnen yhden, jolle on tehty neljä kantasolusiirtoa; nyt terve. Jaksa vain eteenpäin <3 maali näkyy <3 -tellu-

    VastaaPoista
  14. On tosi rohkeaa ja tärkeää kun jaat rankkaa tarinaasi ja olet esimerkkinä selviytyjästä, sitkeästä taistelijasta. Mulla on itsellä tutkimukset kesken ja kiireellinen lähete yo-sairaalaan. Lääkäri väläytti sanaa imusolmukesairaudet ja tulehdukset on suljettu pois. Kun pääsisin vaan tutkimuksiin että epätietoisuus helpottaisi sen suhteen. Selvää on että jokin on vialla. Suuria imusolmukkeita, hengästyminen olemattomasta ja väsymys vailla järkevää syytä. Sä olet käynyt pitkän tien jo ja annat blogillasi uskoa siihen että jos lymfooma on sattunut kohdalle siitä voi selvitä. Kiitos. Seuraan jatkossakin blogiasi kävi miten kävi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oireesi kyllä kuulostavat valitettavan tutuilta. Epätietoisuus on pahinta. Toivottavasti oireidesi syy pian selviää, oli kyseessä sitten lymfooma tai jokin muu. Ainakin sitten tiedetään mitä lähdetään hoitamaan! Kiitos, kun seuraat blogiani ja hyvä, jos saat siitä edes jotain lohtua :) Toivon sinulle kaikkea hyvää <3

      Poista
  15. Olet rohkea, rehellinen ja hyvän itsetunnon omaava nainen. Seuraan blogiasi päivittäin. Päivä kerrallaan mennään. Kesiä tulee ja menee. Voimahalistus

    VastaaPoista
  16. Kyllä siinä on lymfoomallakin kunnon vastus sinussa ollut ja tulee olemaankin.
    Paranemisia sinulle, t.v. se loppiaismummu laitapetistä ;)
    Tällä nyt viides sytotippasessio takana kuvantamisessa näytti myrkyt vaikuttaneen pienentävästi massoihin.
    Olo on kyllä joka kerran jälkeen heikompi :( , mutta, jos nuo vaikuttaa niin kestetään.
    Peukkuja ja päivä kerrallaan.

    VastaaPoista